Esi-isien jäljillä…

image

Suomimatkailua ja suvun tarinoita etsimässä. Karkun kirkko Sastamalassa on Oiva Kallion jyhkeä harmaa kivikirkko, joka valmistui 1913. Kirkossa on poikkeuksellisia ratkaisuja, kuten oikealle sijoitettu saarnatuoli sekä edessä, alttarin yläpuolella olevat urut. Oivan mielestä oli hassua että ihmiset pyörivät penkissä yrittäessä nähdä takanaan kanttorin sekä mahdolliset laulajat. Sopiikin ihmetellä miksi näin yleensä on tehty. Oiva pyysi Oskar Merikannon suunnittelemaan urut ja kirkon vihkiäisissä Merikanto hurmasi niillä kirkkokansan. Kirkko on ollut tärkeä suvulle luonnollisesti Oivan suunnittelemana, mutta myös 1918 tapahtumien johdosta. 1918 oli surullinen aikakausi ja Karkun kirkko vallattiin punaisten toimesta. Kellotorniin vietiin tykki ja alttarista tehtiin hevosille pilttuu. Isoisäni Sulo oli valtaamassa veljensä suunnittelemaa kirkkoa takaisin Karkun taistelussa, jota kirjailija Kustaa Vilkuna kuvaili kertomuksessaan: ” Olin vapaussodassa samassa komppaniassa luutnantti Sulo Kallion kanssa ja opin tuntemaan hänet sotilaana Jumalan armosta. Näen vieläkin elävästi hengessäni, kuinka hän esim. Karkun taistelussa, poski kuulan lävistämänä ja irtautunut verinen side sivulla roikkuen hyökkäsi silmät taisteluinnosta hehkuen päin vihollista.” No huh. Kirkko oli kiva nähdä verisestä historiasta huolimatta, se oli vaikuttava sekä hyvin suunniteltu kokonaisuus. Liitän tähän vielä videon jossa se esitellään hienosti.

 

 

 

Mainokset

Uusi mantere valloitettu

Esittelin Modern Historic 1900 kokoelman 2011 Helsingissä, 2012 näyttely Pariisisa, 2013 avattiin Showroom yhteistyö Bulevardille, 2014 näyttely / Showroom Shanghaissa, 2015 Sibeliuksen 150 juhlavuoden kokoelma oli Tuusulassa Gustavelundissa ja nyt osa kokoelmasta näyttelyssä Palm Beach, USA. Pienin askelin viedään suomalaista muotoilua ja kulttuurihistoria pitkin maailmaa.

modernhistoric boca raton

Pohja Stool by Oiva Kallio, Kilpi Chair by Kimmo Kaivanto, Sculpture Chair by Yrjö Kukkapuro and Kimmo Pyykkö at the Art Boca Raton at booth #31 from 18.3 to 21.3.2016 at International Pavilion of the Palm Beaches, 3450 NW 8th Avenue, Boca Raton, Florida. Welcome!
Art Boca Raton


Ulf Söderblom muistoissa.

imageKapellimestari Ulf Söderblom on kuollut. Osanottoni läheisille. Ulf Söderblom oli minulle tärkeä henkilö ja suuri apu Aslak Hetta-ooppera projektissa. Ulf Söderblom oli minulle vanhan sivistyneen maailman ruumiillistuma ja Mestari joka oli kunnia tuntea. Meillä oli useita hienoja tapaamisia hänen Lallukan kodissaan, jossa sain kuulla valloittavia tarinoita oopperan maailmasta. Yksi lämmin muisto on häneen lähettämä postikortti Pariisista” H.V. Antti…” (Hyvä veli) , joka on kuin tuulahdus jostain menneen maailman taiteilijoiden välisestä kirjeenvaihdosta. Yritin saada joskus tapaamista Suomen kansallisoopperaan johtaja Juhani Raiskisen pakeille, mutta en päässyt sihteeriä pidemmälle. Ulf Söderblom soitti Raiskiselle ja sanoi että ” tämä Antti olisi syytä ottaa vastaan…” Ja ei aikaakaan kun pullakahvit tarjoiltiin pääjohtajan nahkasohvalla. Kurjan uutisen kuultuani, meinaan kuitenkin pakahtua lämpimistä muistoista.


Vuosi 2015 paketoitu

image

Vuosi 2015 oli taiteiden – ja muotoilun vuosi (taas). Alkuun kuitenkin innostuin Viron e-kansalaisuuden mahdollisuudesta, ja hoidin paperit kuntoon tietämättä mitä sillä statuksella edes tekisin.Tammikuun 31. päivä avattiin Kangasalle Kimmo Pyykkö taidemuseo. Museoon oli valittu tuottamani Yrjö Kukkapuron Veistos Tattoo tuoli, jossa laminoituna printtinä Kimmo Pyykön Väsynyt veistos. Lisäksi museon kokoelmiin päätyi uuden hankkeeni, Art Guitar Collectionin, ensimmäinen teos, Kimmo Pyykön ja Juha Lottosen toteuttama kitara.   Seuraavaksi olikin helmikuussa EMMAn Pop Art Design näyttely, johon minäkin olin lainannut esineistöä. Upea näyttely joka pohjautui Vitran kokoelmaan ja jota oli ryyditetty kotimaisella Pop-taiteella. Eero Aarnion osuus oli isosti läsnä. Huhtikuun 16. päivä julkistettiin Kimmo Pyykön Hopeinen kuu muistomerkki Olavi Viralle Sysmässä. Mielenkiintoinen projekti minulle,  joka sai alkunsa pari vuotta aiemmin kun näin Pyykön ateljeessa pienoismallin teoksesta. Kuullessani mittakaavan, kysyin missäpä ajattelit tehdä tuon. Minulla oli siihen ajatus, ja lähdimme tutustumaan Punkaharjulle Joros Oyn osaamiseen. Onnekseni he pääsivät sopimukseen ja muistomerkki toteutettiin osaksi Joroksella. Oli hauska ja hieman liikkuttavakin nähdä valmis työ sille varatussa Olavi Virran nimikkopuistossa. Iso muutos arkeen tapahtui kesällä kun muutimme Piritan kanssa kahdestaan uuteen kotiin Tapiolaan. Kesäloman lopulla tein matkan ensi-isieni maisemiin Pörtomiin, Pirttikylään Pohjanmaalle, joka on ollut vuosikymmeniä haaveissa. Tutustuin mm isoisäni synnyinkotiin Pirttikylän pappilaan sekä löysin vielä isoisäni Petter Anders Kallion kuvan Pirttikylän kirkon sakastin seinältä. Syksyllä saimme taidekokoelmiin Kimmo Pyykön teräs veistoksen ja nimesimme kokoelman KaMA: ksi, Kallio Modern Art Museum ;).

Vuoden 2016 ohjelmassa on mm. Eero Aarnio Showroomin tunnettavuuden nostaminen, nimikko sivut avataan tammikuussa, Design Eero Aarnio -verkkokaupan uusi layout sekä malliston päivittäminen.  Tulossa myös Suuri Eero Aarnio näyttely Designmuseossa huhtikuusta alkaen sekä siihen liittyvä kirja. Musiikkia ja jotain lauluhommia aion harjoittaa tulevana vuotena, koska se on jäänyt aivan liian paljon taka-alalle ja tulen tekemään siihen liittyviä päivityksiä sivuilleni. Joten Hyvää Uutta Vuotta ystäväiseni, ” keep on dreamin’ eli pysy unessa”.


Esi-isien jäljillä

image

Vuosikymmenten suunnitelma toteutui vihdoinkin ja tein ”pyhiinvaellusmatkan” juurille. Isoisäni Sulo A. Kallio syntyi ja asui lapsuutensa Pörtomin- eli Pirttikylän pappilassa. Hänen isänsä Petter A. Kallio oli Pirttikylän kirkkoherra 1885-1915. Pirttikylän kirkon on suunnitellut arkkitehti Johan Elfström 1781-1783 ja se entisöity viimeksi muutama vuosi sitten. Kirkon uuden alttaritaulun vuodelta 1913 on maalannut Isoisäni sisko Toini Kallio. Taulun aihe, Paimenien rukous Betlehemissä, on kopio Albert Edefeltin Vaasan kirkon alttaritaulusta. Ystävällinen henkilökunta haki avaimet ja avasi kirkon minulle yksityistä vierailua varten. Sakastin seinällä oli kuvia aikaisemmista kirkkoherroista, mukaan lukien Petter A. Kallio. Pirttikylän vanha pappila on nykyään seurakuntatalona ja näkymä pihapiiristä kirkolle ei ole muuttunut pariin vuosisataan. Aikani tepasteltuani pappilassa ja kuvitellen isoisäni tekemässä kepposia polvihousuissa kirkkokansan kauhuksi , sain reittiohjeet Petter A:n haudalle. Vierailu haudalla ei olut mikään kalman katkuinen, vaan kesän lämpimin päivä teki tuosta liikuttavasta hetkestä erityisen kauniin. Hautakiven suom. ”Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani” ps 16.6


Kuvanveistäjä Elias Ilkka

Kuvanveistäjä Elias Ilkka 1889-1968 opiskeli Taideteollisesssa keskuskoulussa , Taideyhdistyksen piirrustuskoulussa, suoritti opintoja Pariisissa Academie Colarossissa ja oli Emil Wickströmin oppilas. Elias Ilkka teki merkittävistä aikalaisista muotokuvia; Esim. Larin Kyösti, Anton Lindfors, Robert Kajanus sekä sankaripatsaita useille paikkakunnille. Teoksia on mm Ateneumin kokoelmissa. Elias meni naimisiin 1941 Voipaalan kartanon tyttären Helvi Voipaalan kanssa, ja näin hänestä tuli kartanon herra. Elias Ilkka asui Ja työskenteli Voipaalan kartanossa kuolemaansa saakka. Isoäitini suositteli amerikkalaiselle tutavuudelleen kuvanveistäjää ja Elias sai pestin ja työskenteli Amerikassa 1924-1927. Amerikasta palattuaan Elias Ilkka veisti kiitoksena isäni muotokuvan 1928.image


Nubben EMMAssa

image

Monta vuotta odotusta, mutta nyt se palkittiin… Lars-Gunnar Nordströmin upea näyttely, kirja sekä Tina Cavénin dokumentti on nyt ahmittavissa Pohjoismaiden suurimmassa modernin taiteen museossa, EMMAssa Espoossa. Mitä pitempään on tuijotellut Nubbenin taidetta ja näkee sen tinkimättömyyden mikä hänen ilmaisussaan on ollut, niin sitä enemmän tuosta ankaruudesta löytää vivahteita. Kuvataiteen hienoimpia näyttelyjä sille sopivassa ympäristössä.

”Kunpa ihmiset jonain päivänä pystyisivät näkemään värejä ja muotoja taiteessa samalla itsestään selvällä tavalla kuin he kuuntelevat musiikissa säveliä ja sointuja”