Antti J.

A.J.Kallio eli Antti J. Kallio on muotoilun, musiikin ja taiteiden entusiasti. A.J. toimii sillanrakentajana lukuisissa laadukkaissa projekteissa,  asianhoitajana maamme eturivin taiteilijoille sekä myyntimiehenä 30 vuoden kokemuksella. Lyhyesti sanottuna – Pro.

Kuva: Kimmo Levonen

FST Pixel

Ylen Aamu-Tv sohvalla

MTV3 45 minuuttia tapaamassa Conania

Kauppalehti Optio by Meeri Utti

Official portrait by Meeri Utti

Yhteystietoja tästä

SILLANRAKENNUKSESTA

Juu, sillanrakennus on kivaa puuhaa. Joskus pieni lankunpätkä uoman oikeassa mutkassa auttaa pääsemään kuivin jaloin toiselle puolelle.  Sitten vastarannalla ei tartte ensinmäiseksi alkaa kuivata sukkia ja housun puntteja otsa kurtussa, vaan silmät ja takki auki voi ahmia uusia maisemia ja mahdollisuuksia. Mä olen asetellut näitä lankkuja  koko ikäni erilaisiin paikkoihin. Ihmiset ovat päässeet yhdessä tekemään asioita, joita muuten ei ehkä olisi tullut tehtyä lainkaan. Uskon että sillanrakentajaksi synnytään, mutta täytyy siihen opiskellakin – elämää. Minä halusin tietää mistä minä olen tullut. Olen rakentanut identiteettini sille pohjalle mitä olen oppinut tutkiessani sukuni historiaa. Yhä uudestaan ja uudestaan olen osannut hurmioitua niistä tarinoista joista olen saanut lukea tai kuulla. Huomaamatta taiteen eri alat ovat tulleet tutuiksi ja sulautuneet yhteen siten, etten osaa niitä eritellä saati arvottaa .  Taidemaalari, näyttelijä, oopperalaulaja, pianisti, hanuristi,  arkkitehti, sellisti, vapaustaistelija, seikkailija, fennomaani, talonpoika, pappi ja hevoskauppias. Siinäpä esikuvia kerrakseen. Suomi on pieni kuten sen taidepiiritkin, joten voi todeta että  keskeiset toimijat ovat olleet aina tuttuja keskenään. Kuten Eero Aarnio sanoi:  “  Jos tarvitset jotain, niin kysy Antilta, koska sen sukulaiset on kuitenkin sotkeutuneet jotenkin asiaan, tai sitten entiset työkaverit.”  Yllättävää kuitenkin on ettei varsinaisia crossovereita ole ollut näin pienessä maassa, vaan taiteen eri alat ovat pysyneet looseissaan. Minä en näistä looseista välitä, vaan kuljen lankku kainalossa ja työnnän sen kuilun yli jos vaikka ruoho olisi siellä vihreämpää tai lumi keltaisempaa.  Motto: ” Kukapa se aasinsillan rakentaisi, jos ei aasi itse”.

Liitän tähan vielä, ei cv:tä, mutta merkkipaaluja kuitenkin.

Wikipedia